pihamaalla luutuneita puita
lihan alla puutuneita luita
valituksen takaa kaikuu
alituinen kalina
palelevat aamut
kääriytyvät lakanaan kuin haamut
suruun puetut vainajat
riisuvat naamiot
rumien muumioiden
omenoista saatiin tänä vuonna hometta
maho maa ei antanut satoa
eloton luonto paljasti rumat kasvonsa
kun makasin hiljaa itkien sammalmatolla
c/IsoLate
Selite: Syksyssä on aina jotain mätää...
Hyvä runko
ja pilkettä silmäkulmassa
tuosta kyllä voisi vähän höylätä
kun suudellessa tuntuu niin karkealta
mutta ihan halattava
Entäs tämä?
ehkä vähän liian hapan makuuni
vaikka onhan se kaunis
mutta aina on vaara
että se paljastuu myrkylliseksi
Katsotaanpas tätä...
lakki vinossa
- melkoista keikarointia
ja vähän on jo helttaakin
mutta jalkoja ei voi kyllä moittia
Äh, pistäisikö tässä vaiheessa pillit pussiin?
Ehkä se on kuitenkin tuo harmaa
onhan se jo aika vanha
mutta silti pirun kova
ja uppoaa hyvin pohjaan
…
järveen! (mitä te oikein kuvittelitte?)
c/IsoLate
Selite: Luonnollisuus ennen kaikkea.
päivät lyhenevät
aika tuntuu venyvän
joka suuntaan
katsomalla voi nähdä
pelkkää punaista
valoa
vartova aurinko
hymyilee minulle
jo puolipilvessä
hajamielisesti
mietin
ehkä olemme eksyneet
yhdessä hämärän rajamaille
kannan laukussani korkkaamattomia kenkiä
mieleni ei kaipaa tänään
raskauttavia todisteita
halusta
juosta nauhat auki
tunteakseen olonsa keveämmäksi kuin koskaan ennen
c/IsoLate
Selite: Metsäpoluilla kulkiessa tulee pohdittua kaikenlaista.
taivaan volttikuskit
toimittavat kotiovelle salamia
tangoissa
tanssiva tuuli liehuttaa rasvattuja köysiä
vaikka tällä kertaa ei ollut varaa lippuihin
teroitan kynäni valmiiksi
puhkaistakseni pilvimassaan ihmisen mentävän raon
tule ja iske minut!
aion nauttia tästä konsertista kanssasi
täysin sydämin
c/IsoLate
Selite: Salamit on kivoja seurattavia. Ukkonen <3
kirjanpainajan jälki
hukkuu helposti peroksidivalkaistuun massaan
historian vääristymä
on enää vain kevyttä havinaa korvissamme
kirjoitamme sen minkä unohdamme
uudelleen heti huomenna
vaikka emme osaa ennustaa lehdistä
edes tätä päivää
jokin saa meidät uskomaan
iäti toistuviin auringonnousuihin
sulkien ikiaikaisiin satokausiin
piilotetut sydäntemme salat,
jotka sinetöimme hauraisiin kuoriin
luottamuksemme horjuessa
turvaudumme maanalaisiin verkostoihin
ja luomme symbioosin hajottamalla rakenteet
milloin aloimmekaan bongailla pilviä
pelko kasvoillamme?
c/IsoLate
Selite: Luonto on vielä lähellä. Vielä.
yritän etsiä neliapilaa heinäsuovasta
mutten löydä edes neulaa, jolla kesyttäisin kurittomat
voikukanhahtuvat lempeän kesätuulen pyörteissä
luontoa on turha yrittää hallita,
kun se on kukkeimmillaan
katson taivaalle ja yritän löytää edes yhden metsätähden
johdattamaan minut oikealle polulle
kuin orvokki etsin kotia tässä tyhjässä maailmassa
illan tullen käyn hetkeksi kurjenpolvelle lepäämään
kellojen tiukuessa väsyneen uneen
päivänkakkara kuiskii korvan takana:
”Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...”
c/IsoLate
Selite: Lieneköhän sitä enää osaisi taiteilla seppeleen luonnonkukista? :)
Olipa kerran kotilo-Malla
ja loikoillessaan kotilomalla
se tiiraili lintujen parvia
nostellen tuntosarviaan
kohti taivaan pilviä
siristellen pieniä silmiään
ja yritti nähdä kauemmas
kuin yksikään nilviäinen koskaan
mutt’ silmään putosikin jostain roskaa
ja se lehdeltä alaspäin tupsahti
hups vain! ja maahan kupsahti
sitten alkoikin rankasti satelemaan
mutt’ Malla se jäi vaan matelemaan
etananvauhtia kohti toista
voikukan vartta suurenmoista
ja mietti pienessä mielessään, että
hiphei, nyt saadaankin menovettä!
c/IsoLate
yksinäinen kurpitsa
lähetille viestitteli
tilaavansa valtavan
lavakauluksen
sekä säkin kanankakkaa
istuttaakseen höpöheinää
sinne minne silmät ei nää:
saunan taakse vasten seinää
viesti meni perille
tomaattiseen vastaajaan
joka oli pahastunut altakastelusta
lehtivihreästä puski esiin mieli musta
kurkku juuttui ruukkuun
juuri nurinpäin
puhelusta sipulikin
pillahteli itkemään
millä pystyttäisikään
talkoojoukon kitkemään
rikkaruohon ympäriltä
nyrpeäksi ryhtyneiden
hyödyllisten yrttien
sekä myrttien
kanssaan auringossa
paahtuvien papujen
chilipalon vierellä
jäähdytteli paprikakin
aprikoiden karvojaan
caprihousut jaloissaan
c/IsoLate
Selite: Kasvun paikkoja.
massaan sulautuneet kauniit tiikeribarbit
haukkovat muovista riisuttuina henkeä
salpaavien akvaariolasien takana
kun Barbadoksen liemissä kovaksi keitetyt konnat
tarjoillaan kasvojemme eteen uudelleenlämmitettyinä piraattilättyjen kera
koostamme ryöstöviljellyn ateriamme granuloidun materiamme päälle
ja huuhdomme sen alas valaiden taivaslauluja kuunnellen
Saimaan saaressa pikkuinen torppa antaa tilaa
suuremmille komplekseille
alemmuus nostetaan aivan uusiin sfääreihin
otsonikerros on varattu kaikkein menestyksekkäimmille yksilöille
haukkaa siis happea vielä kun voit
ilman sarvia ja hampaita
huohottaa kuonokin ahtaassa kopissaan kesytettynä
sanotaan, että elefanttien hautausmaat ovat pelkkää urbaanilegendaa
silti puolen askelen päässä kaadetuista eebenpuista
näen valkoisten luiden painuvan
illan hämärtyessä horisontin taa
c/IsoLate
Selite: WWF:n kummina tulee seurailtua, mitä kaikkea maailmalla (ja kotimaassa) tapahtuu. Parannettavaa on.
tuli
kuuma
ilma
pallo meri
jää karhu
(hyväis-)
kirje paperi
sota
maalaus
öljy
mäki
ala
pinta
vesi
KRIISI!
c/IsoLate
Selite: Tulkita voi monelta eri kantilta. Lopputulema lienee aika lailla sama.
asfalttiviidakon urbaanit tuulet
puhaltavat hiekkalaatikkotalojen seinille
brutaaleja graffiteja
niiden runollinen rumuus
koskettaa ahavoitunein sormin hiomattomia timantteja
kaikkine karkeusasteineen
elementtien rajapinnoilla leijuva pöly
osuu auringon metalliviivoihin
piirtäen esiin hauraan <3: n
someone was here
c/IsoLate
keveys raskautuu
emotionaalisuus
kantaa hedelmää
maasta kohoaa lippu
orastava kapina
c/IsoLate
Selite: Hyvää Minna Canthin päivää! Ikkunalla kasvukausi jo täydessä tohinassa, vaikka vielä ei näy leskenlehtiä ojanpientareilla :)
Kippari-Kallen piraattipurtilon kansi aukeaa
ja sieltä esiin pursuaa
mielipiteiden kahtia jakamaa ihanaa hikipajakamaa:
on kovamuovisia Ö-mappeja
ja kaikenvärisiä nappeja
jostain esiin pomppaa myös joukko anustappeja
mikä menikään pieleen tilatessa pilailumielessä
tilipäivän iltana silikonimuotteja?
tuottivatko leivonnaiset edes voittoa?
kostonhalu ostajalla nosti päätään yllättäen
häätämällä mielestään oikeuden omistaa
samaistumispintoja himohamstraajien psyykeen
viskoi massatuotteen kassiin kassavirrat katkaisten
c/IsoLate
pusken turhautuneena läpi lumikuuron puurouttaman ajouran
antaen raivolla latua
katua auraavalle seuraavalle
kauhassaan miljoonat hiutaleet kisailevat kuka onkaan uniikein
ken on heistä kaikkein kaunein?
ilmassa kimaltavia sileitä hileitä pitämässä keskenään bileitä
häpeilemättä keskellä päivää
ilman pilvenkään häivää
hiljaa mielessä soi oiva veisu:
”pienet suurimot, pienet suurimot
ne lystikkäitä on”
uppoudun
hetkeksi tykkyryynidyynin viilupinnan tuuli-intarsioihin
noihin karikatyyriisiin OHO!-kohokuvioihin
oh, kuinka onkaan mahdollista
saada olomuotokuvasta valmista
kun vesi ei koskaan lakkaa
sulana valumista
c/IsoLate
viimeiset hitaat
tanssivat pisarat
eroosion hetkellä
tartu käteeni vielä muutaman askeleen verran
ennen kuin yskähtelevä taivaan kansi sulkee allensa meidät, jotka yhä hengitämme
kiduksillamme keuhkoillamme ihoillamme
oO OooOo rakkuloita 0ooOoo0
sahalaitaisiin terälehtiinsä puhjenneiden
mätäspaiseiden kukkeaa punaa
tulehdus leviää
eikä sitä voi sammuttaa
savu kietoutuu liinaksi kaulojemme ympärille
kuristaa tukahtuneet huudot millinohuiksi jäälautoiksi
joiden pinnoilta ei löydy pelastusta
nostan öljykerroksen päältä sivettikissan viiksen
pavut vastuullisen valinnan versot kiipeävät kaltereita pitkin
turkki on muodikas hellekeleillä
happosateen polttamat avohaavat
hajottajakantojen ahneissa silmissä
ymmärrys ei riitä käsittämään kahisevan rajallisuutta
ennen kuin ei ole enää mitään mille painaa
suurmiesten irtopäitä hologrammien ja vesileimojen kera
Sulawesissä kelluu kummituseläimiä
rumiksi viruneita raajoja tarttuneina virttyneisiin oksiin
ei ole ehkä muuta keinoa on aloitettava välitön tiputus
yksi kerrallaan
suihkuhävittäjät tulevat ja vievät kaiken
puhdistautumiseen tarvittavan
jättävät jälkeensä pelkän tomuisen maan polvistua
rukoilemaan likaisena sirkkojen vitsausta
jotta meillä olisi edes jotain syötäväksi kelpaavaa
c/IsoLate
Katson kylmää hohkaa, joka valuu sormieni läpi ja mietin
kuinka perhoset verhoavat selkärangattomuutensa kepeään koreiluun
miten tuhatjalkaiset eivät koskaan kärsi marssimurtumista
nilviäisetkin selviävät ilman ainaista tukea
Miksi minä en voisi? MIKSI?
Ehkä nikamavikainen kirahvi tietää.
c/IsoLate
arkkitehti ottaa neliöjuuren
tuhansien mahdollisten ajatusmalliensa pohjaksi
vain taittamalla läpi vuorien ja laaksojen
voi päästä perille
kuinka ympäröivää todellisuutta
voi yrittää replikoida hauraaseen materiaan siinä onnistumatta
katsoa kuinka se palaa
aina takaisin luontoon tavalla tai toisella
riisi paperia
miten pienestä voikaan ihminen tulla onnelliseksi
saadessaan pitää hetken käsissään jotain niin valtavaa
elämää
c/IsoLate
Selite: Origamissa on kahdenlaisia taitoksia: vuori- ja laaksotaitokset, joita tekemällä saadaan aikaan erilaisia kuvioita ja malleja. Paperia ei olisi ilman metsiä. Ilman metsiä ei myöskään olisi ravintoa tai oikeastaan suuremmassa mittakaavassa mietittynä elämää.
siilin stabiili fiilis
piikit vinossa halkopinossa
pylly pallona kerällä
makaa motin perällä
talven valveunessaan
otsot kolossaaliset
oloasuissaan hassuissa
tassut toisten tassuissa
jänis housuissaan uusissa
hangessa ihan jumissa
hyppäämään kun pääsis näistä
loikkia vois poikki maan
riekko miettii kiepissään
syvällistä elämää
muuttohommat kun ei rassaa
talven yli täällä passaa
Ei aurinko kuulauttaan paeta voi
sillä öisin vain ylitse soutaa
tuo pimeän lempeä lautturi,
joka unten maille noutaa
jok’ valvoo vierellä hulluuden
meille kasvonsa paljastain
alta mustien samettiverhojen,
jotka loistoaan peitä ei lain
hän kääntää poskensa, toisenkin
nöyryyttään kukaties
hän nukkuvan rukousta vartioi
tuo kelpo ukkomies
c/IsoLate
Maisema on subjektiivinen entiteetti,
jota moni on yrittänyt tallentaa objektiivin läpi
todentaakseen havaintonsa muille
luoden pelkästään halvan kopion siitä ainutkertaisesta kokemuksesta,
jota ei voi toisintaa millään kaavalla niin täydellisesti,
että kukaan toinen voisi sitä koskaan ymmärtää
niin kuin Sinä.
Silti kuljet joka ikinen hetki sen läpi
huomaamatta kuinka ihmeellistä
onkaan elää tässä samassa maailmassa
kokematta koskaan Ykseyttä.
c/IsoLate
