UlkoVuoro

Jo pesäpallokentän laidalla

meidät jaetaan parillisiin ja parittomiin

ja niihin viimeisiin, jotka otetaan mukaan pakosta

Se, joka valitaan ennen viimeistä

keksii iskevimmät huudatukset joukkueelle,

joka toistaa sanoja ominaan,

mutta unohtaa tekijän niiden takana

Ylilyönneistä sakotetaan aina,

vaikka salaa ihailemmekin takalaittomia

rajanrikkojia

emme suvaitse poikkeamia

Selviytyminen on kiinni tiukasti

viimeisessä palossa

loput voi laittaa leikkimään hernepusseilla

sano päivää herra Räpylälle

c/IsoLate

Selite: Ulkopuolisuudesta. Muistetaan pitää huolta toisistamme <3

TakaumaT

tunnen silmät selässäni

vaikka en ole nukkunut moneen yöhön

ja jos olenkin, se on vain koiranunta

jossain kuuden jalan syvyydessä

haudatut haukkuvat

voimakkaammin kuin koskaan

ja minä yritän puristaa käteni tyhjään nyrkkiin

ahdistettuna kutistuvaan tilaan

kuin sydämeni, jonka eteisessä

seisoo laajeneva pelko

abstrakti ja hallitsematon

kuvotus leviää haitallisen vieraslajin tavoin

juurtuen hermoratoihin kiinni

kunpa ne saisi nyhdettyä irti yksi kerrallaan

ilman, että repii koko alustan auki

ja mitä se edes hyödyttäisi

karistetuilla on tapana löytää

aina uusi kasvumaa

c/IsoLate

Selite: Voisko yleistyneen ahdistushäiriön muuttaa vähemmän yleistyneeksi? 

PanDidIt

rokkariraggari koppasi tikkarin

suoraan pirpanalta

ja ryhtyi saalistaan nauttimaan

uhrinsa edessä pilkallaan

ilkivallasta villiintynyt

ipana itkien kapinoi

kuullessaan paperin rapinan

niin että banaani tipahti puusta

apinan käsistä kirvoten

ja lirvahti kuorineen sandaalin alle

bandanapäisen vandaalin

liukastuttaen lurjuksen

banaalin päivän onnettomuus

aiheutti valtavan skandaalin

lehdistä lööppejä selaamalla

saimme selville pöllijän luonteen

syylliselle luettiin lakia

yhteisen hyvän takia

varas laitettiin korvaamaan

karmea rikkomus lukkojen taa

tiilenpäistä päiviä laskien

piirteli varpaillaan mandalaa

paljasjalkainen huligaani

barbaarisesti vain nauraen

c/IsoLate

Selite: Pappi, lukkari, talonpoika, kuppari...ja raggari :D 

Vaatimus

Valkoista jauhoa sormissani

mietin vaivaanko liikaa

kun minulle suositellaan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta

enkä ole edes varma sairauden luonteesta

niin viheliäinen se on, että kutsui itseään ystäväkseni

kunnes huomasin jääneeni yksin

huomionkipeän huoran vangiksi

epäilen jonkin tasoista persoonallisuushäiriötä

mutta millä pääsisin siitä turvallisesti eroon

kun ei lähestymiskieltokaan tepsinyt

yritin kyllä esittää etten pelkää

etten anna sen estää minua elämästä

näiden seinien ulkopuolella

mutta lopulta se sai niin vahvan otteen

etten jaksanut taistella tietäni ulos

näillä kuihtuneilla käsivarsilla

tuolla jossain ikkunan takana

maailma lakkasi odottamasta

ja jatkoi matkaansa

vielä joku kaunis päivä

minäkin lähden

tavalla tai toisella

c/IsoLate

Selite: Kunpa niistä elintärkeistä palveluista ei leikattaisi kohtuuttomasti. Sillä ehkäistäisiin mm. sairauksien kroonistuminen ja sen sivuvaikutukset. 

Rotten

pihamaalla luutuneita puita

lihan alla puutuneita luita

valituksen takaa kaikuu

alituinen kalina

palelevat aamut

kääriytyvät lakanaan kuin haamut

suruun puetut vainajat

riisuvat naamiot

rumien muumioiden

omenoista saatiin tänä vuonna hometta

maho maa ei antanut satoa

eloton luonto paljasti rumat kasvonsa

kun makasin hiljaa itkien sammalmatolla

c/IsoLate

Selite: Syksyssä on aina jotain mätää...

Lumikki-Syndrooma

Hyvä runko

ja pilkettä silmäkulmassa

tuosta kyllä voisi vähän höylätä

kun suudellessa tuntuu niin karkealta

mutta ihan halattava

Entäs tämä?

ehkä vähän liian hapan makuuni

vaikka onhan se kaunis

mutta aina on vaara

että se paljastuu myrkylliseksi

Katsotaanpas tätä...

lakki vinossa

- melkoista keikarointia

ja vähän on jo helttaakin

mutta jalkoja ei voi kyllä moittia

Äh, pistäisikö tässä vaiheessa pillit pussiin?

Ehkä se on kuitenkin tuo harmaa

onhan se jo aika vanha

mutta silti pirun kova

ja uppoaa hyvin pohjaan

…

järveen! (mitä te oikein kuvittelitte?)

c/IsoLate

Selite: Luonnollisuus ennen kaikkea.

Purrogant

Tarjoilija, smoothiessani on minttuviinaa,

vaikka pyysin XO konjakkia

- et-te-kö ym-mär-rä pu-hut-tu-a suo-me-a?

Menkää siis takaisin Savoon.

Tuokaa minulle leikkuulauta

- tai tuokaa sittenkin giljotiini!

Tekee mieli hyvin kypsytettyä juustoa

kakun päälle...

Pyyhkikää tuo virne naamaltanne,

ei tänne ole huvittelemaan tultu

- kulttuuri kuuluu vain VIP-ihmisille

ja se maksetaan ilman pikavippejä.

Leikatkaa lisää,

mutta ei sitten polkkaa lyhyemmäksi

- ettei tule väärinkäsityksiä.

Jatkakaa. Minä en nyt jaksa.

c/IsoLate

Selite: Jos ei ole leipää, syökää risuja.

SomeFrenia

tuhat seuraajaa

tunnet olevasi haluttu

yksi seuraaja

ja tunnet olevasi uhattu

- stalking with strangers

c/IsoLate

Selite: Tätä jaksan aina hämmästellä :D 

MuttaMutta

Siihen aikaan, kun muut keräilivät jääkiekkokortteja, minä harrastin kruunukorkkeja. Minulla oli monta punaista, joissa oli hieno karhun kuva ja myös niitä, missä oli kaksi miekkaa pitelevää kättä ja niiden yllä kruunu – sanoin niitä ”ritareiksi”.

Kerran löysin pihalta sellaisen, missä oli kaunis lintu ja teksti WOODPECKER. Olin kyllä katsellut videolta Nakke Nakuttajan seikkailuja, mutta minusta tuo korkissa oleva lintu ei näyttänyt yhtään samalta. Se oli paljon kauniimpi. Talletin sen erikoispurkkiin.

Erikoispurkissa oli myös Kinder-munasta saatu kilpikonna, joka oli munankuoressa. Meillä tehtiin monesti nakkimunakasta ja kun ensimmäistä kertaa päätin kirjoittaa kirjan (noin viisivuotiaana), lisäsin tarinaan nakkeja ja munia. Ja jättiläisen. Ja se kuului näin:

”Oli kerran vanhus tero oli metsässä pupu ja vanhus oli jo aikonut lähteä metsää

n kun alkoi tulla lunta mutta mutta jänistero tuli jo talven armoilta ja pyysi nyt häneltä olisiko hänellä yösiaa näin pikkuiselle hän sanoi näin on jos osaat olla hiljaa jojojoo jänis sanoi koska hän pelkäsi että välkähtäisi veitsi mutta kun hän näki että ei välähtänyt veitsi hän asettuilevolle kun hän heittäytyi makaama asentoon hän näki että kohta oli kuolta

va koska hän näki yhhyy nakin senniminen nakki oli kun yhhyy nakki mutta kun hän oli jo pelastnut

yhhyy nakin hän näki ike munan hän vapautti senkin mutta ikepä se muna antoi kuonoon

sitten kuului rysähdys vanhus olikin jättiläinen jakun jättiläinen kuuli ike munalta ja yhhyy nakilta että pupu oli kadonnut hän huusi niin kovaa että koko maapallo kaikui pupu pelästyi sitä huminaa

mutta mutta kun hän näkiettä ukko joka kajautti olikin hyvä mutta kun hän heräsi han oli kotona

loppu hyvin kaikki hyvin”

En vielä silloin ollut kovin hyvä välimerkeissä - kuten näkyy. Ja draaman kaarikin oli ehkä liian jyrkkä herkälle lukijakunnalle, mutta mutta päätin jatkaa kirjoittamista vastoinkäymisistä huolimatta. Ehkä siitä johtuen opettajani myöhemmin turhautuivat, kun en piitannut kymmenen sivun rajoituksista, vaan jatkoin tarinaa aina hamaan takakanteen asti. Kenties pohjalla oli kauhuakin, etten ehtisi tyhjentää päätäni tarpeeksi nopeaan tahtiin ja se loppuisi. Kesken.

Näin vanhempana sitä pohtii, mihin tuo periksiantamattomuus on kadonnut. Ehkä syy on siinä, että kukaan ei enää juo lasisista pulloista ja hampaat säilyvät ehjempinä, kun ei tarvitse avaajan puutteessa keksiä, millä korkin saa irti. 

Niin tai näin. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

c/IsoLate

Selite: OriGINal :D