Purrogant

Tarjoilija, smoothiessani on minttuviinaa,

vaikka pyysin XO konjakkia

- et-te-kö ym-mär-rä pu-hut-tu-a suo-me-a?

Menkää siis takaisin Savoon.

Tuokaa minulle leikkuulauta

- tai tuokaa sittenkin giljotiini!

Tekee mieli hyvin kypsytettyä juustoa

kakun päälle...

Pyyhkikää tuo virne naamaltanne,

ei tänne ole huvittelemaan tultu

- kulttuuri kuuluu vain VIP-ihmisille

ja se maksetaan ilman pikavippejä.

Leikatkaa lisää,

mutta ei sitten polkkaa lyhyemmäksi

- ettei tule väärinkäsityksiä.

Jatkakaa. Minä en nyt jaksa.

c/IsoLate

Selite: Jos ei ole leipää, syökää risuja.

HulluNainen

 

niele lääkkeesi

niele kiukkusi

niele ylpeytesi

niele!

tarkoituksenamme ei ole parantaa sinua

vaan tukkia kaikki aukot

sielussasi ja ruumiissasi

ettet vuotaisi

ulkopuolisille henkilökohtaista tuskaasi

joka taakaksesi on annettu

kanna sitä mukanasi aina

jotta voimme tarvittaessa varmistaa

henkilöllisyytesi

ja kieltää sen olemassaolon

ole kiltti

ja peitä itsesi

emme halua nähdä sisääsi

sillä pelkäämme sitä

mikä on meille vierasta

lakkaa olemasta

niin hysteerinen

c/IsoLate

Selite: Luen juuri Elenor Cleghornin Sairas ja viallinen- teosta, joka tarkastelee naisten asemaa lääketieteen ja sairauksien hoitamisen/ tunnistamisen näkökulmasta. Vahva lukusuositus. 

JalatAlleLujaa

”Rienaavat tienaavat pirusti”,

sanoi puristi ja ripusti

puiseen ristiin krusifiksin.

Kysyi:

”Oi miksi riistit henkesi

pyrkimällä ihmisestä ihmeeksi?”

”Uhriutumallako suoriudumme eroon kurjuudesta?

Sitäkö meille opetit, kun kesken kaiken työsi lopetit?

Miksi et jäänyt kärsimään kanssamme?

Mikä sen esti?”

”Vai oliko tämä jonkinlainen testi?”

Siinä tapauksessa, taisit saada ikuisen pestin.

Ole hyvä.

Kolehtiin kilahtaa

ilahduttava massilasti

sunnuntaisin

massaa valuu sisään

lappaa koppaan lisää

isä meidän

rukoilu ei auta

mikä onkaan pielessä

voi jumalauta

Hiipii epäilys hiljaa pieneen mieleen:

Jaetaanko täällä aneita

ilman takeita?

Hyvässä uskossa kurkkasin kukkaroon salaa

vastassa oli tyhjyys,

mutta tunsin, kuinka jokin palaa.

Mietin siinä, sieluniko löysin

kunnes portin näin

ja ovessa tuossa

ristin väärin päin.

c/IsoLate

Selite: Raha ja valta, nuo ikuiset uskonnot. 

80/60/100

hei

yritin soittaa

mutta kieli oli katkennut

ehkä joku toinen päivä

on sitten parempi

kirjoitin seinälleni henkiinjäämisilmoituksen

WANTED

ettei tarvitse miettiä

                                että mitä se nyt taas

tähän ikään mennessä olen jo oppinut

että lääkkeet on otettava

niin kuin on määrätty

välittämättä sivuvaikutuksista

voin kyllä poistua kotoani

eihän minua täällä kaivata

ulkona on pylväitä nojailtavaksi

Ihmisten parissa

se vain tulkitaan usein väärin

lepääminen julkisesti

on jotenkin perverssiä

kun aikuinen ihminen makaa maassa

yrittäen tehdä lumienkeleitä asfalttiin

jatkakaa matkaanne

                                    hajaantukaa!

täällä ei ole mitään nähtävää

… älkääkä nyt ainakaan kuvatko siitä kulmasta

antakaa, niin käännän toisen posken

c/IsoLate

Selite: Mielenterveysdiagnoosin omaavana naisoletettuna tuntuu joskus, että hoidon saaminen mihin tahansa somaattiseen vaivaan on yhtä kuin turhaa. 

NiksiNurkka

Ikkunalla kasvatettujen yrttien kanssa

nautituista itsekerätyistä tuoreista marjoista

saa täyttävämpää lisäämällä joukkoon haaleaa hanavettä.

Jos kaapin pohjalta löytyy vielä epämääräisiä jauhoja, ne voi kaataa suoraan suuhun.

Huom! Nenän kautta nauttiminen voi johtaa ongelmiin (etenkin virkavallan kanssa).

Maustettu hanavesi syntyy spruuttaamalla siihen aavistuksen tiskiainetta.

Varo yliannostelemasta: pari pisaraa riittää. Voit myös lisätä sekaan lorauksen etikkaa.

Hups. Tämä taisikin olla ikkunanpesuliuoksen ohje...

No – ei se ole vaarallista. Hörppää soodaa, se neutraloi.

Jos irrottaa punalappu-tuotteen tarran siististi pakkauksesta,

sen voi käyttää uudelleen laastarina.

Saat trendikkäät paljasjalkakengät kävelemällä ahkerasti niin kauan,

että kengänpohjat kuluvat ohuiksi.

Liikkuminen on muutenkin hyvä tapa pysyä kunnossa.

Käveleminen, juokseminen ja mateleminen ovat kesäisiä – ja täysin ilmaisia harrasteita.

Talvella lihasvärinä hoitaa homman.

Tee kulttuuriretki lähiöön! Ota ystäväsi tai lapsesi mukaan retkelle tutkimaan

betonielementteihin suihkittuja taideteoksia ja kantaaottavia kansalaisaloitteita (niitä mappi-Ö:hön kaikessa hiljaisuudessa siirrettyjä)!

Ihmetelkää yhdessä tuulen muovaamia upeita roskainstallaatioita koulurakennusten lähistöillä!

Tutustukaa luonnon eläimiin (tänä kesänä nähtävissä mm. citykani, rotta, kesykyyhky sekä parvi lokkilintuja)!

Perinteisen Kello yhdeksän Taivas viimein aukeaa- tulkinnan lähiostarin pihalla tarjoaa paikallinen sekakuoro (ma-la, su erikoispyynnöstä).

Elämä on täynnä mahdollisuuksia! Carpe diem! Live, laugh and love!

c/IsoLate

Selite: Rentun ruusuja ja risuja.

Inedia

laitokset tuottavat lisääntyvissä määrin pakkoaskeetikkoja

joille nälkä ei ole enää pelkkä valintakysymys

sähköisesti täytettävässä lomakkeessa

vaan konkreettinen yritys saada energiaa

pelkästä auringonpaisteesta

paneelien kääntäessä selkänsä sille

pätkäpaasto on tavoiteltava etuus

niille joilla on siihen varaa

loput hautaavat unelmansa toistuvasti auringonlaskujen aikaan

jaksamatta panostaa edes rukoilemiseen

kun väsymys painaa raskaasti silmiä umpeen

tavoittamatta unta

c/IsoLate

Selite: Näinhän se on. Elämä on vaan sarja valintoja (?)

PrivateLobby

 

laiskan

                      linnaan uppoaa helposti

seteli jos toinenkin

vaikka sanotaan, että löytäjä saa pitää

                                       varansa

visusti sukanvarressa

pyykkipäivä pelottaa

c/IsoLate

Selite: Bling bling *  *

ImagiNot

ei vara venettä kaada

miettii varaton veneen alla

lasitaivas hauraana kattonaan

ja pelkkä karu maa kylmänä mattonaan

kun käsi hamuilee kaulaa ja kuristaa

hän ei pelkää enää - kohta helpottaa

se olkoon hullun ainoa huvitus

kun ei riitä pelkkä mielikuvitus

luomaan paskasta esiin unelmaa

antaa olla niin kuin on

avaa taskussaan olevan kirjeen

miettii itsekseen, minkä virheen

teki ansaitakseen tämän

kallisarvoisen elämän

joka heitettiin hukkaan kuin pikavoitto

ja ostettiin tilalle turha toivo

se olkoon hullun ainoa huvitus

kun ei riitä pelkkä mielikuvitus

luomaan paskasta esiin unelmaa

antaa olla niin kuin on

c/IsoLate

Selite: Ulkona on helpompi hengittää.

TäysKremppa

On aika varata näöntarkastus

kun painajaiset lakkaavat,

terveisin lähin optikkosi (tääällää!)

Kärsitkö epämääräisistä kivuista?

- et vain ole vielä oppinut nauttimaan niistä!,

terveisin BDSM:ään taipuvainen elämäntapavalmentajasi

Vihlooko hampaitasi?

Onnea! Olet niiden onnellisten joukossa, joilla vielä on ne,

terveitin hammathoitajati, joka on myöt hoitojonotta

Oletko alkanut unohtelemaan asioita?

Mikä tämä paikka on? Mitä teen täällä?…

terveisin eläkkeellä työskentelevä muistihoitajasi

Tarvitsetko reseptin – ei hätää, uusimme sen hetkessä!

terveisin Ruokavirasto

Aika saattaa korjata

- kuolema tekee sen varmasti.

c/IsoLate

Selite: Terveisin hyvinvoiva kansalainen...

Kurtisaani

Kysyit, missä näen itseni viiden vuoden päästä

Vastasin, että tavoitteenani on yletä

orjasta huoraksi

Kysyit, enkö pelkää riskejä

Vastasin, että ymmärrän kyllä pimeiden töiden vaarat,

mutta minulla ei ole aikaa tuhlattavana joutavuuksiin

kuten sinulla,

tuhlaajapoika

Osta minut nyt ja myy halvalla eteenpäin,

kun kyllästyt

Sitä kutsutaan sijoittamiseksi

Ota riski.

c/IsoLate

Selite: Sitähän tämä nykyään on. Osta ja Myy-meininkiä. 

TyönOrjatSorronYöstä

Köyhät pyyhkivät rähmällään

rikkaa rikkaan silmästä

 

Karja hajahtaa, kun harjalta kajahtaa:

"Tarvittais lapiot kouriin

ja penkkiin piinava hiljaisuus!"

 

Vaan kukapa kuulisi käskijää,

joka on pelkkä läskipää?

 

Viritettäiskö nuorista ansa

arvonsa tunteva kansa?

 

Ilman sähköä turha on yrittää laumaa vaimentaa

mylvivää joukkoa takaisin aitauksiinsa paimentaa.

c/IsoLate

Selite: Joukossa on voimaa ja nuorissa tulevaisuus. 

JestasSentään!

alennuksessa

leipäläpileikkaukset

perusturvalle

kohottivat hinnatkin

kiristellään vöitämme

c/IsoLate

Selite: Tilastot kaunistuu.

HiiriKehyksissä

mistä leikataan seuraavaksi?

kysyy kirurgi ilman välineitä

kun huoltajat makaavat loppuunpalaneina

puhtailla lakanoilla odottaen lomaa

kymmenen euron päivätaksaa vastaan

 

hampaat paikataan kyllä

kunhan löydetään sopiva ylähuuli

kattamaan homeisen leivänpäällisen

c/IsoLate

Selite: Terveisiä päättäjille. 

Daturalistit

lataamon akkunan alla kukkiva hulluruoho

luo deliriumenergisiä mielikuvia silmiemme edessä

valkoisena värjöttelevistä totisista torviparvista

jotka virittelevät korvantaustan takana jousiaan

pingottaakseen äärimmilleen hiotut myrkkynuolensa

osoittamaan suruhuvilan puiston lipunmyyntijonossa

hiljaisina hetkinä parveileviin karusellikokelaisiin

jotka jonottavat anovina harvoille jaettavia rannekkeita

maailmanpyörityksen huimaaviin korkeuksiin

sfäärinymmärryksen toivossa

c/IsoLate

Selite: Mielenterveys- ja päihdepalveluista on leikattu aika rankalla kädellä viime vuosina - ja se näkyy. 

Ihan ITE

 - Onpa kerrassaan ajatuksia herättävä teos. Oletteko kenties maalanneet sen itse?

- Kyllä. Mutta minusta siinä tuntuu olevan jotain liikaa. Mitä luulette?

- Mielestäni se on oikein kiehtova, vaikkakin perin abstraktilla tavalla. Mitä se mahtaneekaan esittää?

- Sen nimi on ”Kattaus: kaktus, fiikus ja vihannes”. Sain inspiraationi maalaukseen tuolta ylhäältä. (osoittaa kohti taivasta)

- Koette siis saaneenne ikään kuin johdatuksen joltain korkeammalta voimalta?

- Herran pieksut, ei suinkaan! Katsokaas, kun selitän: löysin tuolta ullakolta vanhoja kukkaruukkuja ja siirryin niistä suoraan asiaan eli toisin sanoen inspiroiduin iskemään siveltimeni suoraan punamultaan yrittäen tehdä luomisen tuskan - ei pelkästään näkyväksi, vaan OSAKSI itse teosta. Minulla on vieläkin tikkuja kynnen alla.

- Kuulkaas, nyt kun tässä katselen teosta tarkemmin, niin pystyn kyllä jotenkin hahmottamaan kaktuksen ja fiikuksen noista raivoisista viivoista ja roiskeista, mutta tämä ”vihannes” on jotenkin mystinen elementti. Onko se kurkku vai kesäkurpitsa?

- Se on itse asiassa radi-kaali.

- Anteeksi MIKÄ?

- Radi-kaali. Minulla oli jääkaapissa pelkästään puolikas parsakaali ja korvasin puutteet lisäämällä siihen hiukan retiisiä.

- Kuulostapa erikoiselta, mutta varsin luovalta menetelmältä lähestyä perinteistä asetelmaa.

- Kiitos, ihan ITE taiteilin. Pääsin jo alussa tutustumaan kivun syvimpään olemukseen vihannesosastolla sattuneen katastrofaalisen virheen vuoksi. Ostosten joukkoon eksyi ns. Troijan hevonen.

- Hevonen?

- Ostin ensin retiisien sijasta piparjuurta, mutta broccolin kanssa se oli kovin julmaa purtavaa.

- Voi, miten surtavaa…

- No, nämähän ovat tietysti pelkkiä makuasioita. Toiset tykkäävät hedelmistä, toiset maisemista. Pelottaa vaan, että tämä teos ei koskaan lopeta haisemista.

- Ne on ne merkaptaanit.

- Totta kyllä, raivoavan meren ulapalla keinuva paatti ja sen kannella uljaana seisoskeleva merikapteeni on varsin kuvauksellinen ajatus, mutta itse innostun enemmän arkisista tilanteista ja persoonista. Otetaan esimerkiksi roskakuski.

- Roskakuski?

- Niin, tai siivooja. Henkilökohtaisesta avustajasta puhumattakaan. Eivätkö hekin ansaitsisi tulla ripustetuiksi julkisten rakennusten seinille kaikkien pällisteltäviksi?

- Niin…

- Eikö vain olisikin metkaa tutkailla galleriassa lähikaupan kassan naamaa ja miettiä, mitä mystisen hymyn takana mahtaakaan piillä?

- Nyt kun ajattelen, niin olisihan se aikamoista...

- No, sehän on rehellinen vitutus. Olen muuten viime aikoina tutkinut abstraktien särkyjen lisäksi melko syvällisesti vitutuksen anatomiaa raaja kerrallaan. Sitä on haastava kuvata pelkin herkin siveltimenvedoin. Joutuu välillä turvautumaan jopa temperamentillisiin menetelmiin.

- Ymmärrän. Nuo punaiset roiskeet tuolla yläkulmassa…?

- Voi juutas, ei olisi kannattanut syödä sitä viimeisintä ateriaa taulun äärellä! Tomaattikastiketta kun ei saa pois millään konstilla. Teos on täysin pilalla! Pilalla!

- Ei suinkaan, sehän on mahtava! Kuinka paljon pyydätte siitä?

- En minä mitään pyydä, kun eihän tätä tämmöistä roskaa voi myydä.

- Voi, eikö mikään summa riitä? Maksaisin kaljamaltaatkin siitä.

- Anna olla, samapa tuon maata vaikka tunkiolla. Ota ilmatteeks.

- Voi kiitos!

- Kiitos – ja anteeks.

c/IsoLate

Selite: Aattelepa ihan ite.

 

MenEhtyvät

viimeiset hitaat

                          tanssivat   pisarat

eroosion hetkellä

tartu käteeni vielä muutaman askeleen verran

ennen kuin yskähtelevä taivaan kansi sulkee allensa meidät, jotka yhä hengitämme

kiduksillamme    keuhkoillamme    ihoillamme

        oO OooOo         rakkuloita     0ooOoo0

sahalaitaisiin terälehtiinsä puhjenneiden

mätäspaiseiden kukkeaa punaa


tulehdus leviää

eikä sitä voi sammuttaa

savu kietoutuu liinaksi kaulojemme ympärille

kuristaa tukahtuneet huudot millinohuiksi jäälautoiksi

joiden pinnoilta ei löydy pelastusta 

nostan öljykerroksen päältä sivettikissan viiksen

pavut          vastuullisen valinnan versot kiipeävät kaltereita pitkin

turkki on muodikas hellekeleillä

happosateen polttamat avohaavat

hajottajakantojen ahneissa silmissä

ymmärrys ei riitä käsittämään kahisevan rajallisuutta

ennen kuin ei ole enää mitään mille painaa

suurmiesten irtopäitä hologrammien ja vesileimojen kera

Sulawesissä kelluu kummituseläimiä

rumiksi viruneita raajoja tarttuneina virttyneisiin oksiin

ei ole ehkä muuta keinoa         on aloitettava välitön tiputus

yksi kerrallaan

suihkuhävittäjät tulevat ja vievät kaiken

puhdistautumiseen tarvittavan

jättävät jälkeensä pelkän tomuisen maan polvistua

rukoilemaan likaisena sirkkojen vitsausta

jotta meillä olisi edes jotain syötäväksi kelpaavaa

c/IsoLate

ImaGo-Go

Oletteko koskaan yrittäneet mainostaa itseänne? Voin sanoa, että siinä muuten on kinkkinen homma. Brändätä jotain sellaista, minkä markkina-arvo on lähinnä semi-viihteellinen. Muistelkaapa vaikka leipäkonetta, banaaninmuotoista banaanieväsrasiaa tai sitä sateenkaaren väreissä loistavaa vieterilelua, joka kyllä oli ihan mukavaa seurattavaa, kun sen pisti matelemaan alas portaikkoa, mutta loppupeleissä ne kaikki jäivät käyttämättä ja sullottiin häpeillen häkkivarastoon odottamaan jatkosijoituspaikkaa. Joskus niitä voi vieläkin bongata kirpputorien hyllyjen välistä unohtuneina Arabian Paratiisi-astiaston taakse.

Logoterapeuttini mielestä en kykene suuntaamaan katsettani eteenpäin. Ehkä se johtuu siitä, että minulla on karsaan katseen stigma pupilleissani. Toinen niistä on kuin pienen pieni neulanpää ja toinen etsii punaista lankaa silmänurkan sisäkulmasta, jonka kanavat ovat kroonisesti tukossa. Tarvitsin kipeästi silmätippoja - ja taukoa.

Epäilen joskus, että kahvini sekaan on ujutettu jotain tyrmäävää. Huimaa.

Avaan kireäksi sykeröksi kasatun nutturani ja ryhdyn venyttelemään niskojani kuminauhaa hyödyntäen. Siinä on muuten hieno keksintö, joka venyy moneen eri tarkoitukseen. Sillä voi niputtaa asioita kimpuiksi, kuroa liian isot pöksyt istuviksi tai vaikka käyttää kotitekoisen ritsan rakentamiseen ja ampua toiselta puolelta huonetta pyyhekumin paloja siihen ärsyttävään tyyppiin, joka aina jättää kahvinkeittimeen viimeiset lirut eikä suostu keittämään uutta. Pitäisiköhän muuten vinkata Niksi-Pirkkaan, että sitten kun sukkahousut on loppuunkulutetut (noin vuonna 2070) niin kuminauhoista saadaan hyvä spin-off?

Leimahdus, sitten toinen. Yritän löytää seinää, josta ottaa tukea hakatakseni päätäni johonkin konkreettiseen. Betoniin tai semantiikkaan. Löydän vain tyynyn, mutta en uskalla painaa päätäni siihen tukehtumisen pelossa. Moni on kuollut äkkijarrutukseen. Asento, lepo ja turpiinveto vai miten sen menikään? Hörppään tervaa höyhenien peitoksi. Pommitus jatkukoon.

Hakkaan sanoja kuin ne olisivat vastustajiani kehässä. Rutistan ja aloitan uudelleen alusta.

Niitti irtoaa kulmasta ja kaikki kirjaimet vilistävät edessäni loputtomana nauhana. Oliko se viimeinen? Yritän hädissäni tarrautua sanojen koukeroihin, mutta ne livahtavat otteestani jättäen jälkeensä vain pahoin rei’itettyjä vartaloita ilman merkityksiä. Tuolla makaa -vat kuin Milon Venuksen torso kipsinvalkeana. Näistäkö kappaleista pitäisi säveltää jotain runollista? Jotain henkevää? Epätoivo alkaa vallata palstatilaa. 

Viimein paperisodan keskeltä nousee ylös valkoinen lippu, johon on maalattu kirkuvanpunaisin kirjaimin ”TGIF”. Sitä pitelee käsi, jonka etusormessa on ärhäkästi tulehtunut viiltohaava.

Taidan luovuttaa tältä päivältä.

c/IsoLate

Selite: Hakemusten lähettely, soittelu ja loputon odottelu...onneksi on viikonloput.

AntoinetteVaiEtte?

Onko non-parellin komparatiivimuoto paralleelimpi kuin peili?

Saako vaahto suussa puhua pehmeitä?

Kuinka monta pikkuleipää tarvitaan luomaan keksintö?

Kuu kiurusta kesään ja niin edelleen, mutta kuka muistaa leivosta?

Jos pistää hösseliksi eikä kaikki menekään niin kuin Strömsössä, voiko tulosta kutsua strösseliksi?

Kannattaako tupata vanukasta täytteeksi talvipakkasilla?

Lämmittääkö mämmi kourassa?

Pitääkö pyytää anteeksi, jos vaivaa ilman taikinaa vai saako siitä palkaksi korvapuustin?

Kannattaako panna halvalla vai olla pidättyväinen?

Otetaanko kakkua kanssa?

c/IsoLate

Ruoan hinta sen kun kallistuu, ennen kuin kaatuu...kaikesta huolimatta hyvää Runebergin päivää!

AtTension

Hyvä henkilö X, olette pitkän ja monimutkaisen hakuprosessin kautta tulleet kutsutuiksi Pilvipalveluoppilaitoksemme lähihoitajalinjan esivalintakokeeseen, joka järjestetään etänä 6.6.2026 Doom-alustaa käyttäen. Olkaa hyvä ja erehtykää huolelisesti ohjiestukseen ennen (ihmis)kokeeseen osalistumista:

1. Nostakaa hiiri pöydälle ja kytkekää se kissan kanssa pöytäkoneenne tuulettimen taakse. Varmistakaa liitäntöjen sopivuus pyyhkimällä pöytä vastakarvaan. Heittäkää sen jälkeen mummo lumeen. Tehkää katoamisilmoitus viikon päästä.

2. Silittäkää paitanne kaulukset osoittamaan kohti taivasta ja kiristäkää vyönne huolellisesti estääksenne ajatusten lentoonnousun ratkaisevalla hetkellä. Painelkaa kirjeessämme mukana toimitetun kuplamuovin kuplat otsaanne vasten. Näin vältämme ilmakuoppien aiheuttamat turbulenttiset häiriöt järjestelmässämme.

3. Lukekaa huolettomasti kirjeessä toimitettu esimateriaali, joka valitettavasti on niin heikkolaatuista, että se kutistui jo ensimmäisessä pesussa ja hävisi sitten matkalla pesulaan kehnojen nimikointitussien vuoksi. Kirjoittakaa sen pohjalta essee elämän tarkoituksesta terveydenhuollon nykyiset fasiliteetit huomioon ottaen.

4. Valmistakaa lämmin kupillinen pehmeää mokkaa vastajauhetuista työkengistänne (HUOM!Toimittakaa etukäteen todistus siitä, että niitä ei ole testattu hämärissä, eikä varsinkaan liukkaissa olosuhteissa) ja varmistakaa kampaviinerien viimeinen käyttöpäivä. Heittäkää vanhentuneet yksilöt kunnioittavasti biojätteeseen.

5. Kun saavutte kokeeseen, odottakaa linjoilla, että päästämme sisään ensiksi mummon, joka löytyi viereisen kauppakeskuksen pienestä kahvilasta pelkät hygieniahaalarit jaloissaan.

Onnea kokeeseen!

c/IsoLate

VaivaisenLuut

palanut valo

homeinen omena

hellalle kellastunut eilisen lehti

eteisen peilissä elähtäneen luurangon kalpea vahanaamio

sunnuntain laskuhumalassa perseestä revityt viitenumerot

jätettiin kännikin väliin, vaikka päätä jäytää ällöttävästi

massiivinen vitutus, joka vipataan vieraaseen lompakkoon

”Maksa!”, huutaa takaraivossa sykkivä omatunto

tuntopuutos kumuloituu sumuiseksi uskoksi

huomisen tuovan jotain uutta

ainaiseen vaivaisastuntaan

c/IsoLate

90-luvun laman lapsena miettii, että oikeastaan mikään ei tunnu muuttuneen. Kovasti toivoisi tuleville sukupolville vähän positiivisempia näkymiä elämän varrelle.