TrumPetti

karkoituksen tarkoitus

monelle on arvoitus

määränneekö karvoitus

kuka mukaan otetaan?

kuka pelkää must...ekalaa?

mielessäsi mietit salaa

onko leikkiin piilotettu

syrjittyjen kyyneleet?

kasvattivat satosi

pystyttivät latosi

rakensivat patosi

mutt’ minne sota katosi,

kun rajat rikottiin?

tapakasvatuksessa

pohdit alkutavuja

tohditkohan kepillä

jäätä tökkiä?

c/IsoLate

Selite: Maailma käy hullummaksi päivä päivältä. Pieni ihminen on ihmeissään.

Talma

uppoudun lämpöisen huopakynän alle

piiloutuakseni päiviksi unelmakartan leveyspiireille

eksyminen hetkeksi voi saada vuodet vaeltamaan ohi huomaamatta

lavertelen arjen harmaudesta häilyvän taivaankannen

ja suljen sen kuin Pandoran lippaan mystifioidakseni rutiininomaisuuden perillisille jaettavaksi

venytellen lauseeni haukotuksen äärelle en voi olla nauttimatta niistä loputtoman tylsistä ajatuksista

jotka hahmottelen näkyviksi tärisevin käsin ymmärryksen tavoittamattomiin

todellisuus värittyy aina julkeasti yli rajojen

kun käännän kieltäni toiselle kyljelle

haluan nukkua sanani todellisiksi

sillä herääminen on aina raskas taakka aamujen olkapäillä

c/IsoLate

HakuPäällä

 Työnvälttelytoimiston laatima yleisohje 365. 24/7 (tarkistettu 1.1.2026)

”Kuinka kirjoittaa työhakemus paikkaan, jota a. et halua tai b. minne sinua ei haluta”

1. Kirjoita alkuun jokin lattean hajuton ja mauton tervehdys, kuten ”Hei.”, jotta et erottuisi siitä tuhansien joukosta, jotka myöskin aloittavat hakemuksensa hei-ttelemällä HR-henkilöä ikään kuin hän olisi hyväkin tuttusi. Jos haluat kuitenkin antaa itsestäsi rennon sivistymättömän vaikutelman, voit pohtia hakemuksen aloittamista vaihtoehtoisilla tavoilla, kuten ”Moro!”, ”Moiqquli :)” tai ”Törskis!”

2. Hei-stä päästyäsi on hyvä hetki pohdiskella syitäsi, miksi päätit lähestyä työhakemuksella juuri ko. yritystä, vaikka yritys on tunnettu ihmisoikeuksia polkevasta johtamisesta, sekä sisä- että työilmapiiriltään ahdistavasta kulttuurista (home sweet home…) ja palkasta, jota voisi verrata sataan ruoskaniskuun päin naamaa. Yritä keksiä jotain yleispätevää jargonia, jolla peittelet sitä, että ainoa syysi hakea tätä kurjaa hanttihommaa on karenssin kylmäävä koura, joka alati kiristää sydänalaasi. Ota tässä vaiheessa nitro, jos siltä tuntuu.

3. Seuraavaksi voit kertoa jotain itsestäsi: harrastuksista, osaamisesta, koulutuksesta ja ennen kaikkea pätkittäisestä työkokemuksestasi kilpailevien yritysten palkkalistoilla. Työnantajalle tärkeintä on se, että valehtelet sujuvasti olevasi täysin raitis, lapseton, tietoteknisesti huippulahjakas polyglotti, joka ei ole sairastanut koskaan rino-virusta vakavampaa tautia (ja sekin oli joskus ala-asteella). Yleisesti hyväksyttäviä harrastuksia ovat mm. lukeminen, jooga/kuntosali/padel, käsityöt ja ruoanlaitto. Älä kuitenkaan mainitse mitään viime kesäisestä benjihypystä (,vaikka oletkin siitä yhä voimaantunut).

4. Muista vielä liittää mukaan cv:si ja yritä piilottaa jotenkin se tosiasia, että siinä on useita vuosien mittaisia aukkoja, joille ei löydy päivänvaloa kestävää selitystä. Aukkoja voi paikkailla esimerkiksi kertoilemalla laveasti uhrautuvasta vapaaehtoistoiminnasta, jossa olet viettänyt lukuisia tunteja palvellen auliisti yksinäisiä, sairaita ja raihnaisia yhteiskunnasta syrjäytettyjä ihmisparkoja. Älä missään tapauksessa mainitse, että olet yksi heistä.

5. On hyvä liittää mukaan myös ajantasainen kuva itsestäsi (10-15 vuotta aiemmin otettukin kelpaa, jos olet ylittänyt keski-iän). Muista, että tatuoinnit, lävistykset ja kantaaottavat iskulauseet vaatteissa antavat Vaikutelman (if you know what I mean… ;) b). Onnea hakuprosessiin!

Lisää käyttökelvottomia vinkkejä löydät Työnvälttelytoimiston Internet-sivustolta (molli.com), jollei se ole sattunut kaatumaan. Siellä on myös kattava ohje mm. siitä, kuinka onnistua tunaroimaan haastattelutilanteessa.

c/IsoLate

KiitosTilauksesta

Liitä osa XD osaan AB ruuvaamalla ne tiukasti toisiinsa kiinni käyttökelvottomalla työkalulla, jonka

toimitimme erikseen paremman puutteessa. Voit ostaa paremman työkalun jostain muualta, mikäli

sinulla on siihen varaa. Muussa tapauksessa: Koita pärjäillä.

HUOM! Pikaliiman käyttö korvikkeena on kielletty, sillä se saattaa aiheuttaa ajan myötä

sortumisvaaran.

Ota käteesi kapula C ja kiistele sen kanssa rakentavassa hengessä. Kirjoita siihen viesti ja yritä

toimittaa se asianmukaisesti henkilölle, joka juoksee jo kaukana. Muista silloin, että luovuttaminen on

heikoille ja jatka kyynisesti seuraavaan vaiheeseen.

Pyörittele hetken aikaa kädessäsi outoa mutteria ja yritä miettiä sen syvempää tarkoitusta. Heitä se

sitten menemään ja toivo, ettei kukaan huomaa missään vaiheessa sen puuttumista.

Aseta sen jälkeen osa Y kohtisuoraan ohimoasi vasten ja kuuntele hetken verran sisäisiä ääniäsi.

Oletko muuten koskaan kuunnellut, kuinka simpukka laulaa? *Khhhh...ssssss….kkhhh….*

Jatka seuraavaan vaiheeseen ja aseta osa F syytteeseen rikoksesta, jota emme tässä mainitse

henkilökohtaisista tietosuojasyistä.

Hengitä syvään suorittaaksesi täydellisen rauhoittumisen.

Jos et onnistu, yritä rauhoittua ensin. Jos et onnistu ensin, niin ehkä sitten.

Katso lopputulosta vaaleanpunaisten lasien (3d) läpi ja uskottele, että tämä oli juuri sitä, mitä halusit.

c/IsoLate

PäästäIrti

jäätelöpallo

ällöttävä lammikko

sulaa vaniljaa

kulhon pohjalla

elämäsi lojuu

valuneena hukkaan

ilman aloitteellisuutta

liekkimeren niellessä

mielesi liepeitä

haluaisit palata

alkupaloihisi

kootaksesi valmiiksi

keskenjääneen ihmisen

joka kerran unohti

kuinka olla sellainen

c/IsoLate

Selite: Olen kirjoittanut aiemminkin runoja syömishäiriöisen mielen tuotoksista. Tämä oli tämmöinen hetkellinen itsereflektio siitä, kun tajuaa sen, että ei oikeasti enää hahmota/ muista, mitä on olla terve ja normaalilla tavalla käyttäytyvä ihminen. Ja siitä, kun yrittää muistaa, kuka se diagnoosin alle hukkunut ihminen oli. Jossain se tuolla on (ja aion löytää sen). 

OriGame

arkkitehti ottaa neliöjuuren

tuhansien mahdollisten ajatusmalliensa pohjaksi

vain taittamalla läpi vuorien ja laaksojen

voi päästä perille

kuinka ympäröivää todellisuutta

voi yrittää replikoida hauraaseen materiaan siinä onnistumatta

katsoa kuinka se palaa

aina takaisin luontoon tavalla tai toisella

riisi                       paperia

miten pienestä voikaan ihminen tulla onnelliseksi

saadessaan pitää hetken käsissään jotain niin valtavaa

elämää 

c/IsoLate

Selite: Origamissa on kahdenlaisia taitoksia: vuori- ja laaksotaitokset, joita tekemällä saadaan aikaan erilaisia kuvioita ja malleja. Paperia ei olisi ilman metsiä. Ilman metsiä ei myöskään olisi ravintoa tai oikeastaan suuremmassa mittakaavassa mietittynä elämää.

Vastaava

Soititte juuri vastaajaan. Äänimerkin jälkeen jättäkää takaisinsoittopyyntö painamalla valitsemaanne onnennumeroa.

Sivuhuomautuksena todettakoon, että länsimaisen taikauskon mukaan numero 13 on melko riskialtis valinta. Varsinkin jos sattuu olemaan perjantaipäivä. Neuvomme myös harkitsemaan vakavasti numeron neljä käyttämistä, mikäli taikauskonne on päässyt kaivautumaan Kiinaan asti.

Suosittelemme kuitenkin pysymään maltillisesti numerovälillä 1-40 (, jos nimittäin tahdotte koittaa onneanne ensi lauantain arvonnassa). Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että joka viikko samanlaisia yrittäjiä riittää, ja että voitto napsahtaa kohdalle yhtä usein kuin vegaaninen nakki karnivorien karnevaaleissa. Lycka till.

Kun olette tehneet lopullisen valintanne (kuulostipa kohtalokkaalta), voitte sulkea puhelimen levottomin mielin. Odottavan aika voi alkaa tuntua pitkältä ja siksi onkin hyvä varata tekemistä niille tyhjille ja piinaavan pitkähköille tunneille, jotka vietätte puhelimenne läheisyydessä. (Huom! Puhelimesta lähtevä säteily ei nykytietämyksen valossa ole aiheuttanut aivoille kovin suurta vahinkoa, mutta tutkimuksia jatketaan seuraavan ameebapopulaation saavutettua täysikasvuisuutensa, öööööööö….)

Ajanvietteeksi sopivia toimintoja, jotka eivät merkittävästi häiritse puhelimen tarkkaa vahtaamista, ovat mm. pulmallisten ristisanatehtävien ratkominen kuulakärkikynää käyttäen/ isoäidinneliöiden virkkaaminen herkullisen värisistä jämälangoista/ pieni virkistävä taukojumppa harjanvartta ja imuria hyödyntäen/ sarkastisten tekstien kirjoittaminen ja julkaiseminen nimimerkillä, joka ei oikeastaan edes ole nimimerkki.

Kuulokkeiden käyttäminen tahi korvavahan rapsuttaminen Tops-puikolla voi häiritä vakavasti puhelimen päivystysoperaatiota, emmekä siksi suosittele ko. aktiviteettejä odotusajalla, vaikka niistä saatu mielihyvä saattaakin alkaa tuntua houkuttelevalta ajan mittaan.

Lopuksi kiitos, että kuuntelitte viestin loppuun. Kärsivällisyys on hyveistä jaloin. Psykiatrini alkoikin olla jo niin kyllästynyt kuuntelemaan hajanaisia ajatuksiani, että tämä pesti ammattivastaajana oli kuin taivaan lahja. Mukavaa päivänjatkoa, hör av dig! Voitte sulkea puhelimen.

Oikeasti.

Sulkekaa jo se puhelin!

c/IsoLate

Heikotuksen Alkeet

 - Kirkas valo...niin kirkas...valo...valkoista, enkeli...o-o-ootko sä enkeli?

- Vai enkeli? Monet meistä luulevat olevansa jopa seuraavia Jumalasta, mutta itse katsoisin olevani vain jumalattoman uupunut päivystävä lääkäri. Laitetaanpas tätä valaistusta vähän pienemmälle...taisit saada aikamoisen tärskyn pääkoppaasi?

- Oonko mä Taivaassa? On niin pehmee olo...

- Jaa...harva tätä paikkaa ihan tuolla termillä kuvailee. Varsinkaan näiden sote-uudistusten jälkeen. Jotkut sanovat tätä paikkaa pikemminkin maanpäälliseksi Helv… mikäs tämä on? Kas! Joku on jättänyt puoliksi maistetun omenan tähän potilaspöydälle. Huolimatonta, sanoisin. Olen aina ollut sitä mieltä, että huolimattomuus kostautuu ennen pitkää.

- Mitä mä teen täällä? Mikä tää paikka on?

- Tämä paikka on ensiapupoliklinikka ja te olette ilmeisesti kaatuneet kesken työpäivänne Kukkuratie 2:n pihalle täysin tiedottomana. Joku asukas oli sattunut parahultaisesti paikalle ja hälyttänyt ambulanssin, kun olitte maanneet julkeasti hänen autonsa edessä. Oli kuulemma kiire töihin ja piti miettiä, että ottaako riskin ja nostaa teidät pois tieltä, kun yliajosta joutuu kumminkin syytteeseen. Vaan oli tuuminut, että jos heräätte kesken nostoprojektin, niin kyllähän siitäkin syyte napsahtaa herkästi, jos joku tuntematon mieshenkilö koskettelee naisihmistä, jolla on taju kankaalla.

- Taju?

- Niin. Nyt kun tulitte tajuihinne, onkin hyvä hetki selvitellä tilannetta vähän tarkemmin. Ihan vakuutusten takia, että meneekö homma työnantajan piikkiin vai voisiko vastuun sysätä eteenpäin työntekijälle/ jollekin muulle taholle. Saisinko vielä varmistaa nimenne ja henkilötunnuksenne?

- Pirkko...Pirkko Parkkinen. 060666-666O.

- Parkki...Pirkko. Hyyyyyvä. Onkos teillä minkäänlaista käsitystä siitä, mitä aamusella mahtoi tapahtua Kukkuratie 2:n parkkipaikalla?

- Mä siis...olin levittämässä heiko...hiekotussoraa pihakäytäville, kun joku asukas oli valittanu, että roskakatoksen eessä oleva kaistale on aina niin liukas. Siinä sit pimeessä lapioin ja yhtäkkii vaan pimeni kokonaan.

- Oliko heikotusta? Onko lähisuvussa ongelmia verensokerin tai -paineen suhteen? Monesti käy niin, että kun lähdetään kylmiltään huhkimaan pakkaseen, niin siinä voi sokerit tai paineet heittää ja kohta heitättää niin, että on heittäydyttävä pitkälleen maan kamaralle. Ja jos siinä pitkään pötköttelee, niin siinä on kuulkaa ihan oikea riski paleltua vaikka hengiltä.

- Mä oon aina ollu sitä mieltä, että ihminen tarttee välipaloja työn ohessa. Mulla on siks aina mukana jotain syötävää, ettei vaan energia lopu kesken hommien. Jos et sitä viittis kirjata sit potilaskertomukseen, kun meillä on oikeestaan vaan yks ruokatauko, mut mun pitää ihan oikeesti syödä jotain vähintään tunnin välein etten pyörry. Varsinkin nyt, kun alotin terveemmät elintavat eikä tuu enää syötyy mitään raskaita croissantteja. Niin, että en mä sokereita menis syyttämään.

- Jaahas. Eli olitte levittämässä sepeliä tielle? Ja sitten pimeni?

- Joo. Se oli jotenkin kumma, kun ensin oli lapio kourassa ja yhtäkkiä vaan...maa lipes alta.

- Lipesi alta?

- Niin. Ja kun just olin hiekottanu koko hemmetin alueen. En vaan käsitä. Jotenkin vaan kompastuin ja nyt oon tässä pää kuhmuilla.

- Työvaatteenne kyllä näyttävät ihan asiallisilta ja oletan, että työkenkien pohjatkin ovat asiaankuuluvat? Tässähän ne taitavat olla, sängyn vieressä? Antakaas, kun katson…ihan vaan vakuutusta varten.

- Ihan ne on firman puolesta, ne kengät. Hyvä pito ja lämpimät, mutta kun hautoo niissä koko päivän jalkoja, niin kyllä illalla varpaat huutaa Hoosiannaa. Suonenvetoja joka hemmetin yö.

- Niin. Mitäs kummaa…

- Sillä mä olenkin lisänny ruokavalioon kaliumia, kun luin naistenlehdestä artikkelin, että moni meistä kärsii magnesiumin ja kaliumin puutteesta. Muista puutteista puhumattakaan. Siks syön nykyään paljon pottuja ja banaaneja ja…

- Sanoitteko banaaneja?

- Joo! Niissä on kuulemma ihan hitokseen kaliumia. Ja oon muutenkin innostunu hedelmistä ja kasviksista ja kaikesta vihreestä. On ihan semmonen olo, ku olis jotenkin ihan uus ihminen.

- No mutta, katsokaapas tänne kengänpohjaan.

- Mitä…?

- Katsokaahan.

- Tämähän on…

- Se on jäätynyt banaaninkuori.

- Väitättekö, että…

- Huolimattomuus kostautuu ennen pitkää.

- ...

c/IsoLate

Valita. Kysymys imperatiivissä.

Arvo. Arvostus. Arvokkuus.

Eettisyyden ehdollisuus estetiikan kustannuksella?

Tyytyväisyys.

Valita niistä, joista tehtiin ja niistä, joista jäi puuttumaan päätös.

Käsittelyajan venyessä kohteliaisuus vaihtuu kumminkin ahdistukseen, kun ei tiedä milloin olisi suotavaa lopettaa jatkuva vatkaus saamatta aikaan edes kunnon munakasta.

Jokaisessa laumassa on aina yksi kana (musta) ja se munii niin kauan, että tuskin koskaan saamme asioihimme lopullista vastausta. KOT.

Tarvitsemmeko toista, jos onnen saa jo olemuksesta? Pelkästä Olemassaolosta. Tyytyväisyys.

Kuinka pitkään voi katsoa ahdistusta silmiin vaivautumatta lainkaan

ottamaan selvää, kuinka syvä on lähde?

Heitän kolikon kaivoon. Toivon onnea, että se löytää etsimänsä sieltä,

kun täällä ylhäällä se välittyy vain kädestä käteen kylmänä. Tyytyväisyys.

Kaivan taskusta paskimman tikun. Lyhyt. Vettynyt. Katsoo aina alaspäin kuin olisi jotenkin pettynyt

lähinnä itseensä. Silti etäisesti läsnä myös tässä elämässä.

Ja ainahan voi tavata lausetta ”Made in Heaven” tyhjästäkin rasiasta.

Miettiä sitten, mitä mieltä on asiasta. Uskoisiko tuota?

Ehken. Mutta raapaisen.

Olen tyytyväinen (?)

c/IsoLate

WinterSprinters

siilin stabiili fiilis

piikit vinossa halkopinossa

pylly pallona kerällä

makaa motin perällä

talven valveunessaan

otsot kolossaaliset

oloasuissaan hassuissa

tassut toisten tassuissa

jänis housuissaan uusissa

hangessa ihan jumissa

hyppäämään kun pääsis näistä

loikkia vois poikki maan

riekko miettii kiepissään

syvällistä elämää

muuttohommat kun ei rassaa

talven yli täällä passaa

c/IsoLate

El Zorro

kelmeä aurinko nousee

asettaen lämpimän auransa siihen,

missä yön ankara tuuli on puhaltanut

taivaanrannan puhallushiekkadyyneiksi

teen raakavedoksia hangenlentoon

lyhyin, kurinalaisin sivalluksin

kuin piiskaisin Tornadoa eteenpäin

Lolita

poimin sinulle pakkasruusut pistelevin käsin

ja lähetän ne ristikon läpi kuiskaten

kaikki ratkaisevat sanat, jotka hukkuivat kerran

virtaavaan veteen 

c/IsoLate

NytKutsuuMuaKuutamo

Ei aurinko kuulauttaan paeta voi

sillä öisin vain ylitse soutaa

tuo pimeän lempeä lautturi,

joka unten maille noutaa

jok’ valvoo vierellä hulluuden

meille kasvonsa paljastain

alta mustien samettiverhojen,

jotka loistoaan peitä ei lain

hän kääntää poskensa, toisenkin

nöyryyttään kukaties

hän nukkuvan rukousta vartioi

tuo kelpo ukkomies

c/IsoLate

VuodenKiertäjä

Talvi on vielä nuori

sen alla on muheva maa,

joka juonteisen hipiänsä

tahtoo kainona piilottaa

hennon puuteripilven suojiin

alla nousevan auringon,

joka kirkkaudellaan paljastaa

mikä kerran osamme on

kas mik’ oli eilen uutta

on tänään jo eilinen

ja se mikä mennyttä etsii

löytää siemenestä sen

c/IsoLate 

Medbörjare...

Ensimmäinen lupailee sitä mitä kolmesataakuusikymmentäneljä seuraavaa yrittää delegoida seuraaville viidellekymmenellekahdelle, jotka ovat yhtä flegmaattisia kuin edeltäjänsäkin.

Peukalonpyörityksen kourissa kamppailevat lyövät hanskansa tiskiin ja homma kusee keltaisia vanoja tienpenkkaan varoitukseksi niille, jotka luulevat lumen peittävän kengänjäljet.

Ei auta, vaikka tarjottaisiin keppiä, kun kerjäläiseltä on viety kädet ja asetettu tilalle viime kevään sadosta ylijääneet porkkanat.

Nahistuneen naatin istuttaminen maahan talvipakkasella enteilee pahaa tulehdusta, joka kaataa sängyn pohjalle ennen kevättä ja riistää elinvoiman potentiaalisimmaltakin yksilöltä.

Mitä *it*ua näytellä osaa perunateatterissa, kun sisällä mylläävät lihalliset himot?

Nostetaan vaan kaikki liput reippaasti ylös, jotta voimme laskea ne syksyllä takaisin puolitankoon ja väittää niiden aina liehuneen siellä.

Ja kun joulu koittaa, paketoidaan uusi vuosi lahjoitettavaksi eteenpäin sitä enemmän tarvitseville.
Sillä antamisen ilosta syntyy aina mahdollisuus saada ennen pitkää omansa takaisin.

c/IsoLate